käyttöön. Tästä muodostui näkyvä osa Kan-
san Arkiston punakaartilaiskokoelmaa.
tuun ja edelleen Sotamuseoon, osin se on
myös sekoittunut yksityisiin ja muihin pie-
nempiin kokoelmiin. Tampereelta on nou-
dettu nippuja Valokuvaamo Tähden ottamia
punakaartilaiskuvia, Lahdesta ovat peräisin
ilmeisesti ateljee Lootuksessa kuvatut Lovii-
san ratavarren pyssymiehet, Viipurista Valo-
kuvaamo Kalevassa usein väritetyt naiskaar-
tilaiset ja Stromerin romanttiset rantafondit.
Useimmat kuvaamoiden haltijat näyttävät jat-
kaneen sodan jälkeen työtään ilman sen kum-
mempia seurauksia. Viipurin juutalainen Si-
mon Stromer lienee ainoa tähän mennessä
tiedetty valokuvaaja, joka joutui vangituksi
kaartilaisten kuvaustyön takia ja sai odottaa
poliittisesti epäluotettavaksi leimattuna Suo-
men kansalaisuutta vuosikymmenet.
kohtaloita kannattaa seurata lähempää. Peili-
valokuvaamon ja Martikaisen kuvaamon toi-
minta Työväentalon ja Työmiehen toimituk-
sen naapurissa ovat selvittämättä. Kahden
muun ateljeen vaiheet peilaavat niitä kahta
peruslinjaa, joiden kohteeksi valokuvaajat
punaisilla paikkakunnilla viranomaisten ta-
holta joutuivat. Valkoiseksi tiedetty Tyyne
Böök ei välttänyt hänkään kuvien takavarik-
koa, vaikka saikin jatkaa toimintaansa Silta-
saarenkadulla. Böökin ikkunasta kuvattiin
Siltasaaren antautuminen saksalaisille. Böö-
kin ateljeen vastapäätä Siltasaarenkatu 5:ssä
toimi Valokuvausliike Ideal, jonka omistaja
Stepan Nikandroff joutui myymään liikkeen-
sä keväällä 1918 ja poistumaan maasta sama-
na syksynä. Teille tietymättömille hukkuivat
kuvaamon kuvalliset asiakasrekisterit. Martti
Ahdin 1975 tekemä kellarilöytö roihuvuore-
laisesta kerrostalosta toi vihkot uudelleen
esiin. Idealin tapaukseen tiivistyy vuoden
1918 valokuvien kohtalot: miten kuvia kerät-
tiin ja kätkettiin, miten ne unohdettiin ja mi-
ten ne alkavat uudelleen puhutella.
seossa, Kansan Arkistossa, Työväen Arkis-
tossa, Otavan kuva-arkistossa ja eri maakun-
tamuseoissa. Tarkemmat viitteet ja lähteet si-
sältyvät kirjoittajan artikkeliin ja kuvaessee-
seen julkaisussa Punamustavalkea, 1918 ku-
vat (toim. Jukka Kukkonen ja Elina Heikka).
Avain ja Suomen valokuvataiteen museo 2008.
Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, 00180
Helsinki.
Pohjankoski suksilla kesäisessä ateljeemaise-
massa, johon lumi on luotu peitevärillä. Si-
säistynyt haaveellinen katse lienee tarkoitettu
kotiväelle. Kuva: Kansan Arkisto.